Ethereum (ETH)

Ethereum on toiseksi parhaiten tunnettu kryptovaluutta, ja myös se toiseksi suurin sellainen. Mutta toisin kuin fiat-valuuttojen kohdalla, kryptovaluuttoja ei voi suoraan verrata toisiinsa. Ethereum ja Bitcoin ovat tästä erinomainen esimerkki, sillä siinä missä Bitcoin on luotu fiat-valuutat haastavaksi maksuvälineeksi, Ethereum tarjoaa tämän käyttötapauksen lisäksi hyvin paljon muutakin mielenkiintoista.

Tästä artikkelista saat selville miksi Ethereum on ehdottomasti yksi niistä kryptovaluutoista, jotka kannattaa tuntea.

Mikä on Ethereum?

Ethereum on ehdottomasti sellainen kryptovaluutta ja lohkoketjuprojekti, johon jokaisen kannattaa tutustua. Se tarjoaa paljon monipuolisemman kavalkadin käyttötarkoituksia, kuin esimerkiksi markkinoiden ensimmäinen kryptovaluutta, Bitcoin. Ethereumin tarjoamat käyttötarkoitukset leviävät itse asiassa niin laajalle, että se saattaa olla jo osa sinunkin arkeasi, vaikka et ole asiasta tietoinen.

Pähkinänkuoressa selitettynä Ethereum on maailman toiseksi suurin kryptovaluutta arvolla mitattuna, ja se tuotiin markkinoille vuonna 2015. Sen lohkoketjun myötä Bitcoinin vertaismaksuverkon vierelle nousi verkko, joka mahdollisti älysopimusten ja hajautettujen sovellusten (dApps) kehittämisen. Näiden kahden avulla taas voidaan kehittää melkein mitä tahansa digitaalista tietokannoista digitaalisiin peleihin ja taiteeseen asti.

Pelkän maksuvälineenä esimerkiksi verkkokaupoissa toimivan kryptovaluutan, ETH lisäksi sitä on kutsuttu “maailman tietokoneeksi”, eli EVM (eng. Ethereum Virtual Machine). Tämä nimitys johtui Ethereumin ennen käyttämästä Proof-of-Work -konsensusalgoritmista, joka tosin vuonna 2022 päivitettiin Proof-of-Stake -versioon (tästä lisää alempana). Maailman tietokoneena Ethereumin lohkoketjuverkko käytti hyväksi kaikkien siihen liitettyjen tietokoneiden tehoa uusien lohkojen luomiseen. Se on siis täydellinen hajautettu verkko, jolla ei ole minkäänlaista keskitettyä palvelinta ja hallitsevaa elintä.

Kuka keksi Ethereumin?

Bitcoin toimi tietenkin sitä seuranneiden kryptovaluuttojen suurena inspiraationa, ja tämä pitää paikkansa myös Ethereum kohdalla. Satoshi Nakamoto jätti Bitcoinin koodin kaikkien näkyville ja kehitettäväksi, josta seuraavan sukupolven kehittäjien oli helppo lähteä laajentamaan lohkoketjuteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Ethereum ei kuitenkaan lähtenyt suoraan matkimaan Bitcoinin mallia, kuten esimerkiksi Litecoin teki, vaan se pyrki alusta asti luomaan uuden ajan internetin, eli Web3.0:n.

Toisin kuin Bitcoinin perustaja, joka toimi edellä mainitun salanimen takaa, Ethereumin perustajat ovat hyvin tunnettuja omilla nimillään ja kasvoillaan. Ethereumin lohkoketjun on alunperin keksinyt kanadalais-venäläinen ohjelmoija ja kryptoharrastaja Vitalik Buterin. Hän toimi ennen Ethereumin lanseeraamista Bitcoin Magazine-verkkosivuston osaomistajana, ja tunsi näin ollen Bitcoinin toimintalogiikan erittäin hyvin. Tästä oli helppo lähteä laajentamaan lohkoketjun mahdollisuuksia.

Buterin halusi luoda huomattavasti kunnianhimoisemman lohkoketjuverkon, minkä vuoksi hän tarvitsi rinnalleen apukäsiä. Hänen aisapareinaan projektin kehittämisessä toimivat kokeneet ohjelmoijat

• Mihai Alisie
• Anthony Di Iorio
• Charles Hoskinson
• Gavin Wood.

Porukka toi itse asiassa alkuperäisen Ethereumin lohkoketjun markkinoille ennakkomyynnin kautta jo vuonna 2014, eli tämä ETH rahoituskierros oli kryptomarkkinoiden ensimmäinen ICO. Alkuperäinen lohkoketju joutui kuitenkin hakkeroinnin uhriksi vuonna 2016.

Tästä johtuen tämän päivän Ethereum lohkoketju ei ole se aito alkuperäinen, vaan forkki siitä. Alkuperäinen lohkoketju on kuitenkin edelleen olemassa ja se säilyttää projektin historiallista dataa. Tämä vanha lohkoketju tunnetaan nimellä Ethereum Classic (ETC).

Miten Ethereum toimii?

Nyt kun tiedät mikä Ethereum on, voimme perehtyä sen toimintalogiikkaan lähemmin, sillä siinä on se Ethereumin suosion ja potentiaalin suurin vahvuus.

Ethereumin lohkoketjun toiminta perustuu ennen kaikkea hajautettujen sovellusten, eli dAppsien kehittämiseen. dAppsien kautta kehittäjät pystyvät rakentamaan Ethereumin verkkoon mitä tahansa kryptovaluutoista peleihin ja taiteeseen. Hajautetut sovellukset mahdollistavat esimerkiksi

1. tietojen tallentamisen
2. resurssien siirtämisen
3. älysopimusten tekemisen ja eri toimintojen automatisoinnin niiden kautta
4. kryptovaluuttojen luomisen ja hurjan paljon muuta.

Kaikki tämä ilman, että niitä hallitsisi, tai että niiden toimintaan puuttuisi mikään kolmas osapuoli, kuten pankki, hallitus, välittäjä, jne. Koska Ethereum on täysin itsenäinen hajautettu verkko, sen toimintaa eivät häiritse yleistä maailman menoa haittaavat ilmiöt, kuten lakot, sensuuri ja petokset.

Ja koska Ethereumin lohkoketju tarjoaa niin laajan kavalkadin käyttötarkoituksia, sen avulla hahmotellaan jo erilaisten arkisten asioiden täysimittaista uudistamista. Tällaisiin uudistuskohteisiin kuuluvat esimerkiksi digitaalinen äänestäminen huomattavasti avoimemmassa ja vastuuta korostavassa ympäristössä, kiinteistöjen joukkorahoitus tai osittainen ostaminen, virtuaalisten pelien ja kokemusten kehittäminen, lainojen ottaminen ja antaminen, sosiaalinen verkostoituminen ja paljon muuta.

Kaikki edellä mainitut toiminnot perustuvat Ethereum lohkoketjun kahteen pääkäsitteeseen: GAS-maksut ja mikä on EVM.

GAS-maksut

GAS-maksu on nimenomaan peräisin Ethereum lohkoketjun käyttölogiikasta, vaikka se onkin tänä päivänä hyvin yleinen termi kryptoalalla. GAS-maksu on kaikessa yksinkertaisuudessaan maksu, joka verkon käyttäjien tulee maksaa aina, kun he tekevät jonkin transaktion. Transaktiolla voidaan tarkoittaa joko kryptovaluutan lähettämistä jollekin toiselle, älysopimuksen allekirjoittamista tai datan tallentamisesta.

GAS-maksujen kohdalla kannattaa aina ottaa huomioon se, että kun Ethereumin verkko on ruuhkainen, maksut ovat korkeammat, koska kapasiteettia tarvitaan enemmän transaktioiden validoimiseen, eli läpi viemiseen. Siksi kannattaa ajoittaa oma toiminta kyseisessä verkossa iltoihin ja viikonloppuihin.

Ethereum hinta

Ethereumin hinta on pääasiassa riippuvainen sen kysynnästä ja tarjonnasta, aivan kuten monien muidenkin hyödykkeiden ja sijoitusinstrumenttien kohdalla. Markkinatilanteeseen ja hintavaihteluihin vaikuttavat lukuisat tekijät.

Kryptovaluuttamarkkinoiden yleinen tunnelma on merkittävä. Sijoittajien mieliala ja heidän näkemyksensä kryptovaluuttojen tulevaisuudesta voivat heijastua Ethereumin hintaan. Positiiviset uutiset ja kehitykset voivat nostaa hintaa, kun taas negatiiviset voivat laskea sitä.

Teknologiset innovaatiot ja kehitystyö vaikuttavat myös Ethereumin hintaan. Esimerkiksi siirtyminen Proof of Stake -konsensusmekanismiin voi positiivisesti vaikuttaa hintaan, jos sijoittajat näkevät sen myönteisenä kehityksenä.

Kysynnän ja tarjonnan tasapaino on myös yksi keskeinen tekijä. Ethereum kurssi reagoi kysynnän ja tarjonnan muutoksiin. Jos kysyntä kasvaa suhteessa tarjontaan, hinta voi nousta, kun taas suurempi tarjonta suhteessa kysyntään voi laskea hintaa.

Myös sääntelyuutiset voivat vaikuttaa merkittävästi Ethereumin hintaan. Uutiset tai päätökset, jotka koskevat kryptovaluuttojen sääntelyä tai niiden hyväksymistä eri maissa, voivat aiheuttaa hintavaihteluita. Tiukempi sääntely voi laskea hintaa, kun taas selkeämmät ja suotuisammat sääntelykäytännöt voivat nostaa hintaa.

Maailman yleiset, makrotaloudelliset tekijät, kuten taloustilanne, inflaatio, valuuttakurssit ja geopoliittiset tapahtumat, voivat nekin vaikuttaa Ethereumin hintaan epäsuorasti, vaikka ne eivät suoraan liittyisikään kryptovaluuttoihin.

Ethereum EVM

Mainitsimmekin Ethereum EVM:n jo aiemmin. EVM-lyhenne tulee englannin kielen sanoista Ethereum Virtual Machine, joka kääntyy suomeksi maailman tietokoneeksi. Tällä käsitteellä kuvataan Ethereumin lohkoketjua, joka perustui alunperin Proof-of-Work -konsensusalgoritmiin. Tämä tarkoitti, että lohkoketjun kryptovaluuttaa, ETH:ta louhittiin. Tähän tuli kuitenkin odotettu muutos syksyllä 2022, kun projekti sai valmiiksi Ethereum 2.0 -päivityksen, jossa projekti siirtyi Proof-of-Stake -konsensusalgoritmiin.

Mikä on Ethereum 2.0?

Kuten äsken mainitsimme, Ethereum siirtyi vuonna 2022 Ethereum 2.0 -protokollaan. Tämä oli valtava päivitys, joka vietiin läpi kolmessa erässä, ja sen tarkoituksena oli nimenomaan siirtää Ethereumin lohkoketju PoW-konsensusalgoritmista PoS-algoritmiin (Proof-of-Stake). Syynä tähän valtavaan muutokseen oli ennen kaikkea sama kritiikki, mitä PoW-pohjainen Bitcoin kohtaa edelleen: transaktioiden hitaus ja kalleus, skaalautuvuusongelmat sekä PoW-menetelmän saastuttavuus.

Toisin sanoen Ethereumin oli pakko taipua kilpailun edessä, sillä se ei ole markkinoilla ainoa laatuaan. Samantyyppisiä, mutta nopeampia ja paremmin skaalautuvia lohkoketjuja löytyy markkinoilta jo useita, kuten esimerkiksi Cardano, Solana ja Algorand. Ne kaikki tarjoavat suurin piirtein samat palvelut, kuin Ethereum, mutta tehokkaammin ja halvemmalla.

Ethereum 2.0 -päivitys nosti Ethereumin samalle tasolle näiden kilpailijoiden kanssa, ja koska se oli jo ennestään huomattavasti muita tunnetumpi ja suurempi projekti, sillä on taas etulyöntiasema. Se, minkälaisia käytännön hyötyjä 2.0-päivitys toi mukanaan, selviää nyt:

Käytettävyys

Ethereum perustaa sen käytön edellä mainittuihin GAS-maksuihin, jotka tulee maksaa jokaisesta sen verkossa tehdystä transaktiosta. Tällä maksulla katetaan transaktion vaatima energian määrä. PoW-konsensusalgoritmin aikana yksittäinen tietokone validoi jokaisen transaktion yksitellen, mikä vaati runsaasti sähköä ja oli hidasta. Tästä johtuen GAS-maksut olivat huomattavan korkeita varsinkin ruuhka-aikoina.

Lohkoketjun hitaus ja kalleus tarkoitti sitä, että monet halukkaat kehittäjät kuitenkin välttelivät sitä, mikä tottakai tarkoitti sitä, että Ethereum lohkoketju ei kyennyt skaalautumaan tehokkaasti. Siksi 2.0-päivitys oli aivan pakollinen, sillä sen myötä verkkoon saatiin tehokkuutta ja nopeutta, mikä alensi GAS-maksuja, ja kun lisää kehittäjiä virtaa alustalle, verkko skaalautuu huomattavasti aiempaa tehokkaammin. Kaiken tämän seurauksena Ethereum käyttökokemus on tänä päivänä aivan eri tasoa, kuin kolme vuotta sitten.

Skaalautuvuus

Kuten äsken jo mainitsimmekin, Ethereum skaalautuvuus, tai sen puute, oli yksi projektin suurimmista murheenkryyneistä silloin, kun se vielä perustu PoW-konsensusalgoritmiin. PoS-algoritmin myötä ovet avautuivat yhä suuremmalle joukolle kehittäjiä ja käyttäjiä. Näitä käyttäjiä kiinnostaa tottakai kaikkein eniten se, onko verkko käyttökelpoinen, eli tarpeeksi nopea ja kustannustehokas. Proof-of-Stake -algoritmiin siirtyminen mahdollisti kaiken tämän.

Kaiken tämän myötä Ethereum verkosta tuli huomattavasti helpommin skaalautuva. Ja se tarkoittaa tietenkin sitä, että mitä skaalautuvampi sen verkosta tulee, sitä vaarallisempi uhka siitä tulee perinteisille, ja verrattain hitaille ja jäykille rahoitusratkaisuille.

Kestävyys

Aiemmin, kun Ethereum vielä perustui edellä mainittuun PoW-konsensusalgoritmiin, se oli saman kritiikin kohteena, kuin Bitcoin: uusien ETH-tokeneiden louhinta vie niin paljon energiaa, että sillä oltaisiin voitu kattaa jopa joidenkin valtioiden vuosittainen sähkönkulutus. Koska PoS-algoritmi ei vaadi louhintaa, vaan verkon sisäiset toimijat validoivat kaikki tapahtumat, verkon sähkönkulutus tippui minimiin. Tämä on muiden muassa kilpailuvaltti Ethereumille, sillä jopa miljardööri ja Teslan perustajajäsen Elon Musk on kritisoinut Bitcoinia sen energiasyöppöydestä.

Kaikki tämä yhdessä tekee siis Ethereumista kestävämmän, skaalautuvamman ja nopeamman, mikä helpottaa esimerkiksi DeFi-sovellusten (hajautettu rahoitus) kehittämisen.